Sunnuntai hipsterien Hackneyssä

Melkein huomaamatta sunnuntaista on meille tämän talven aikana muodostunut retkipäivä. Lauantai kuluu usein viikolla rästiin jääneitä asioita hoitaen, kavereita tavaten, urheillen tai ihan vain kotona chillaillen.  Sunnuntaina sen sijaan vedämme retkikengät jalkaan, joko kuvainnollisesti tai ihan kirjaimellisesti.

Viime sunnuntaina kenkävalintaa piti miettiä tavallista pidempään, sillä otimme suunnaksi hipstereistään tunnetun Hackneyn. (Ei kuitenkaan todellisuudessa ihan hirveän pitkän, koska en oikeasti edes muista, mitkä kengät mulla oli siloin jalassa...)

Jätin rohkean poikaystäväni uhmaamaan London Fieldsin ulkoilmauimalan aaltoja ja lähdin itse kohti lämpimämpiä kulttuuriaktiviteetteja, nimittäin Tudoreiden aikana rakennettua, nykyisin museona toimivaa Sutton Housea.

Vuonna 1535 rakennetun kaupunkihuvilan omistaa National Trust, Britannian kulttuuriperinteen säilyttämisestä huolehtiva säätio, jonka toimintaa turistit voivat tukea pääsymaksun hinnalla. 

Sutton Housen tapauksessa hinta on vieläpä huomattavan matala - kolmella punnalla saa aikamatkan Lontoon historiaan Henrik VIII:sta ja hugenoteista aina nykyaikaan asti. Jos ei halua allekirjoittaneen tavoin pakonomaisesti tutkia huoneiden jokaista opastekylttiä (hei, en halua missata mitään tärkeää..), voi vain kulkea kerroksesta toiseen kaunista rakennusta ja sen tunnelmaa ihaillen.

Kierroksen jälkeen uhmasin aurinkoisesta päivästä huolimatta kylmänä pauhunnutta tuulta ja tutustuin museon takapihaan. Kuka olisi arvannut, että vanhat autot voivat toimia hauskoina puutarhakaluisteina?

Jätin Sutton Housen taakseni oikein tyytyväisenä sen minulle tarjoamaan aikamatkaan. Kävelin pitkin Hackneyn aurinkoisia katuja ja hymyilin iloisen näkoisille hipstereille ohikulkijoille ison kaulukseni suojista. Pian puhelimeni soi: poikaystäväni oli vihdoin malttanut vaihtaa uikkarinsa talvitakkiin, ja oli parin tunnin aamu-uinnin seurauksena todella nälkäinen.

Ei hätää: yksi Hackneyn hyvistä puolista on sen edullinen ravintolatarjonta. Alueelta loytyvät muun muassa kuulemani mukaan kaupungin parhaat vietnamilaiset ravintolat, joista yhteen suuntasimme myos tällä kertaa. Kuvassa näkyvät tofukasvisrullat olivat superhyviä, ja itse pääruoka niin herkullista, että ehdimme ahmia sen ennen kuin muistimme kuvata mitään (tätä tapahtuu aika usein).

Meidän oli alun perin ollut tarkoitus jatkaa matkaa viela Columbia Roadin kuuluisille kukkamarkkinoille, mutta ravintolasta poistuessamme huomasimme, että kirkas auringonpaiste olikin vaihtunut tummanpuhuvaan pilvipeitteeseen. Koska olimme kastuneet litimäriksi edellisen illan kotimatkalla, ja säätiedotus lupasi samanlaisia rankkasateita tällekin päivälle, päätimme saman tien suunnata kotiin.

Matkalla oli kuitenkin pakko pysähtyä ottamaan kuva näistä superhauskoista ovista. Jos Hackneytä pitäisi kuvailla yhdessä sanalla, olisi mun valinta 'värikäs'. Ei siis ihme, että viihdyin paikalla pinkkeine housuineni. ;)

Tunnustaako kukaan muu tykkäävänsä Hackneystä.. ja väreistä?