Voiko matkustamiseen väsyä?


Rakastan matkustamista, uusiin paikkoihin tutustumista, ihanien kokemusten keräämistä, etelän lämmössä loikoilua ja suurkaupunkien helmien bongailua. 

Siksi olen sitäkin yllättyneempi fiiliksistä, joita minulla on tämän kevään aikana herännyt. En nimittäin haluaisi vähään aikaan matkustaa yhtään minnekään. 

Olisin tuskin saanut kirjoitettua paremmin first world problems -kategoriaan sopivaa lausetta, vaikka olisin yrittämällä yrittänyt. Tiedostan hyvin, että matkailu, etenkin säännöllinen sellainen, on edelleen vain harvojen ja etuoikeutettujen huvia. Omat isovanhempani ja lapsuudessaan jopa vanhempani saattoivat vain haaveilla tällaisesta elämästä, passista, joka avaa melkein kaikki portit. Mummoni pääsi ensimmäistä kertaa käymään ulkomailla vasta aikuisiällä, saatuaan Itä-Saksan kiertomatkan palkintona ahkerasta työnteosta. Äidiltäni evättiin vielä 1980-luvulla yksi kauan odotetuista ulkomaanmatkoista kaveriporukan myyrän valitettua ylemmälle taholle hänen ‘epä-neuvostoliittomaisista’ mielipiteistään. Vaarini joutui odottamaan 50 vuotta lupaa matkustaa takaisin lapsuuden kotikyläänsä. Heidän lapsenaan ja lapsenlapsenaan tuntuu kamalan epäkiitolliselta edes ajatella, että voisin olla väsynyt matkustamiseen. 



Enkä todellisuudessa olekaan. Jaksaisin kyllä edelleen ottaa aurinkoa uima-altaalla ja koluta nähtävyyksiä kaupungilla. Olen väsynyt ainoastaan tiettyyn matkustamisen vaiheeseen, siihen varsinaiseen matkantekoon: pakkaamiseen, lentokentälle siirtymiseen, kiirehtimiseen ja siihen tunteeseen, että seuraava lähtö on ihan nurkan takana. 

Ehkä väsymys johtuu siitä, että olen tänä vuonna matkustanut harvinaisen paljon, ainakin omalla mittapuullani (joka varmasti vain hymyilyttää ahkerampia matkailijoita). Helmikuussa kävin Pariisissa. Maaliskuussa vietin pitkän viikonlopun Amsterdamissa ja lyhyen Doverissa ennen kuin lensin kymmeneksi päiväksi Helsinkiin. Huhtikuussa lähdin konferenssimatkalle New Yorkiin ja vietin Vappua Liverpoolissa. Sieltä palattuamme ehdimme olla kotona muutaman päivän ennen kuin  suuntasimme viikoksi Cataniaan. Sisiliasta tultuamme vietin melkein kuukauden Lontoossa ennen kuin lensin Helsinkiin, jossa olen nytkin. 



Paperille kirjoitettuna määrä ei tunnu suurelta - listallahan on vain kahdeksan matkaa! Tiedän  matkailijoita, jotka mahduttavat helposti saman määrän reissuja muutamaan viikkoon. En itsekään todellakaan vaihtaisi yhtäkään yllä luettelemistani, jo tehdyistä ja ihanaakin ihanammista lomista pois - olen kaikista erittäin kiitollinen ja muistelen jokaista hymyssä suin. 

Tavallisesta poiketen en kuitenkaan tällä hetkellä suunnittele tai edes mieti uusia matkoja. Kuten kirjoitin viime kuussa: en voi melkein uskoa, että sanon näin, mutta olen enemmän kuin tyytyväinen, ettei tuleville viikoille ole varattuna mitään reissuja. Periaatteessa haluaisin lähteä tänä kesänä vaikka minne - Kreikkaan saaristohyppelylle ja uintilomalle, Italiaan nauttimaan maan ainutlaatuisesta ilmapiiristä ja Pariisiin ihan vain hengailemaan - mutta samalla tuntuu, etten haluaisi lähteä Lontoosta yhtään minnekään.



Luultavasti tässä käy niin, että tämän postauksen julkaistuani saan jostain suuren matkainspiraation ja rupean suunnittelemaan seuraavaa lomaa. Tämä ei kuitenkaan välttämättä ole tavoitteeni. Matkustaminen on harvoin se kaikkein eettisin valinta, eikä siitä siksi saa tulla itsetarkoitus - hetki lomaa lomailusta voi tehdä ihan hyvää paitsi itselle, myös planeetallemme. 

Matkustusinnon palaamista odotellessa, kuulisin mielelläni muiden ajatuksia aiheesta. Onko sinulla ollut samanlaisia fiiliksiä? Kuinka usein matkustat, ja kuinka usein haluaisit matkustaa? Voiko matkustamiseen väsyä? 

Kommentit

  1. Joo, kyllä matkustamiseen voi väsyä vähäksi aikaa, mutta sitten taas... väsyy kotona olemiseen ja on taas menossa. Mun isoäitini, muuten, kävi talvipalatsissa silloin, kun hän oli viisivuotias. Mun äitini asui Englannissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan totta, monille varmaan käy juuri noin! Muistankin lukeneeni sun blogista, että mummosi kävi talvipalatsissa lapsena - oliko tykännyt?

      Poista
    2. Ei, hän nimittäin eksyi siellä vanhemmistaan ja sitten kasakka oli napannut hänet ja vienyt torille ja huutanut, että kenenkä tyttö tämä on ja hänen vanhempansa olivat sitten löytäneet hänet, minkä jälkeen hän sai selkäsaunan.

      Poista
  2. Itse en ainakaan väsy kovin helposti, nytkin ois intoa mennä vaikka mihin, jos rahat ja avustajatunnit riittäs. Jyväskylään, Raumalle, Kotkaan, Oulaisiin, myöhemmin syksyllä Las Palmasiin ja Thaimaakin kiinnostais, Seattlekin jne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vau, aika hienot ja kieltämättä kiireisiltä kuulostavat matkasuunnitelmat! Toivottavasti avustajatunnit järjestyvät ja pääset matkaan!

      Poista
  3. Tuttuja tunteita. Kyllä siihen voi aina hetkellisesti väsyä. Pitäisi ehkä keksiä keinot tehdä pakkaamisesta ja kaikista siirtymisistä niin helppoa ja nopeaa kuin mahdollista, jos se vähän auttaisi? :)

    Yleensä nämä oireet ovat kuitenkin ohimeneviä. ;)

    Tuli muuten mieleen: ootko harkinnut liittymistä Rantapallon matkakumppaniksi, vai millä nimellä se nyt kulkee... Eli että sulle tulee pieni vimpain tohon sivupalkkiin, jossa pyörii Rantapallon uusimmat postaukset, ja toisaalta sitten sun postaukset nousee Rantapallon sivuille. Esimerkiksi mä ite luen mielelläni sun blogia, mutta oon megalaiska käyttämään Bloglovinia ja vastaavia, ja yleensä selaan matkablogit suoraan Rantapallosta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahah, kyllä - ohimenevä on juuri oikea sana tässä yhteydessä! Ja joo, jos pakkaaminen ja siirtymät eivät veisi paljon aikaa, matkustaisin varmasti nykyistä useammin - missä olisi sekä hyviä että huonoja puolia.

      Hei, kiitos paljon vinkistä ja kiva kuulla! Mä en ole oikeastaan tiennytkään tuosta aiemmin, mutta kuulostaa oikein hyvältä! Selvittelen asiaa..

      Poista
  4. Kyllä se matkustelu alkaa pidemmän päälle ja toistuvasti tehtynä väsyttää. Tulee niitä hetkiä, kun haluaisi olla omassa sängyssä. Omassa suihkussa. Mutta eipä siinä kauaa mene, kun taas alkaa haikailla seuraavalle reissulle :D

    VastaaPoista
  5. Minä vihaan yli kaiken pakkaamista, varsinkin nyt, kun itseni lisäksi täytyy pakata myös lapsen tavarat. Sen vuoksi olen oikein tyytyväinen, että vaikka olemmekin lähes koko ajan liikkeellä tänä kesänä, niin olemme yhteen putkeen aina vähintään pari-kolme viikkoa menossa. Jokaviikkoista pakkaamista en kyllä jaksaisi. Väsymys tulisi aika pian.

    VastaaPoista
  6. Jokin aika sitten sapattivapaalla ollessani teimme yhden matkan, 2-35 päivän mittaisen, joka kuukausi, kaksi parhaimpina, ja silloin käväisi hetkittäin mielessä, että ehkä näillä main menee jonkinlainen raja. Mutta sitten ajattelin, että nyt tätä vapaata on rajallisesti, joten se pitää hyödyntää, joten menihän se, ja vielä ihan hymyssä suin :-)
    Normaalisti suunnittelukriteerinämme on yleensä, että joka toinen viikonloppu pitää jäädä vapaaksi, siis että emme ole matkalle lähdössä, matkalla tai juuri sellaiselta tulossa. Pitempien reissujen jälkeen tarvitaan hiukan enemmänkin henkähdystaukoa. Mutta on meillä nytkin reissua varattuna, isompaa tai pienempää, kesäkuulle, heinäkuulle, syyskuulle, marraskuulle ... ja mietin kyllä, että mahtuisiko syys- ja lokakuullekin joku pidennetty viikonloppu. Joulukuun uskon olevamme kotona, jos syys- ja marraskuussa on tehty 2 kpl runsaan kahden viikon matkoja!

    VastaaPoista
  7. Mulla ei vielä ole sellaista fiilistä osunut kohdalle, mutta toisaalta itselle kotimaanmatkailu on tärkeä osa matkailuharrastusta, ja kotimaassa matkustaminen on hieman vähemmän voimia vievää – ja pienempää pakkaamista vaativaa. Toki sekin riippuu – jos lähden esimerkiksi useamman päivän melontareissulle, joutuu pakkaamista oikein pohtimalla pohtimaan. Kajakkiin kun mahtuu vain hyvin rajallinen määrä kamaa! :) Eikä mulla kesällä olekaan mitään palavaa hinkua ulkomaille, kun Suomessa on niin hyvä olla. Mieli muuttuu todennäköisesti nopeastikin syyssateiden saavuttua, mutta nyt haluan vain nauttia kotimaan kauniista kesästä. Ja mitä ulkomaanmatkoihin tulee, se pakkaaminen ja itse matkustaminen osaa olla tosi uuvuttavaa. Kyllähän sitä mielellään kiertelisi maailmalla tiheästikin, kun ne pakolliset pahat saisi minimoitua! :) Tsemppiä vaan, kyllä tämäkin tunne ohi menee!

    VastaaPoista
  8. Minä matkustan itse asiassa aika vähän, jos kriteerinä on maan vaihtaminen. Lentokoneessa istun vain muutaman kerran vuodessa. En näe suoranaista syytä huvikseen jatkuvasti matkustaa van enemmänkin panostamme lähiseutujen koluamiseen. Eikä niitäkään edes joka viikko, ehkä kerran kuussa. Toki itsellä tämä lähiseutujen koluaminne nyt on vähän eri, kun asumme ulkomailla :D Ja tämä toisaalta tarkoittaa sitä, että lomat (ja lomaresurssit) tulee kulutuettua suomeen matkustamiseen. Jos asuisimme Suomessa, luulen, että matkustaisimme enemmän varsinaisille lomamatkoille. Nyt ollaan tosiaan vähän lasikosja esimerkiksi varaamaan hotellia tms majoitusta eli yleensä käymme jossain juuri päiväseltään. Ja toisekseen viiden hengen perheelle muualla kuin kotona yöpyminen on aika kallistakin!

    VastaaPoista
  9. Kyllä! Oma viime vuoteni oli aivan hullu - asuin neljässä maassa ja matkustin ties kuinka monessa. Nyt olen käymässä Suomessa, palaan pian Lontooseen, eikä minulla ole juuri hinkua matkustaa edes Lontoon ulkopuolelle. Luulen, että tämä vaihe on kyllä pian ohi.

    Laitan sulle joskus mailia, olisi kiva tavata jos sulla on aikaa. Varsinkin väikkärikuviot suoraan sanottuna kiinnostaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei laita ihmeessä mailia! Olisi kiva tavata! :)

      Poista
  10. Kuulostaa ihan tutulle. Varsinkin kun tulee lapsia ja ikää lisää, olen huomannut että olen enemmän mukavuuden haluinen. Joskus en jaksaisi millään lähteä sinne lentokentälle himmailemaan tai istua koneessa. Nuorempana siinäkin vaiheessa oli oma jännityksensä.

    Me matkaillaan jonkun verran Kaliforniassa ihan vaan autoillenkin joka on sitten mukavaa vastapainoa pitkille matkoille. Siinä kun ei ole sitä aikataulujen luomaa stressiä ja voi vähän rennommin pakata kamaa mukaan.

    VastaaPoista
  11. Kyllä, siihen voi väsyä. Varsinkin silloin, jos menee tukka putkella paikasta toiseen ja unohtaa lomailla. Itselleni käy pitkällä matkalla valitettavan usein niin, että en osaa ottaa lepopäiviä. Tätä täytyy koko ajan muistaa toitottaa itselleen, että välillä voi reissussakin "vain olla".

    VastaaPoista
  12. Hyvin tuttuja ajatuksia! Ja sellaisia, joita ei kaikille kehtaa välttämättä laukoa... eli ymmärrän hyvin että asiasta kirjoittaminen tuo "first world problems" fiiliksen. Viime kesänän olin 1kk aikana kotona Lontoossa noin 7 päivää, eripituisissa pätkissä. Tämä toi tosiaan mukaan sellaisen fiiiksen että voisin vaikka viihtyä kotona pidempäänkin, vaikka matkailusta nautinkin hurjasti. Oli reissuputken jälkeen ihana nukahtaa omaan sänkyyn ja vaan olla ja käydä lähipubissa. Luksusta sekin :)

    VastaaPoista
  13. Mun viime vuosi, varsinkin kesä oli niin hemmetin matkahetkinen, ettei toista samanlaista ole omassa reissuhistoriassa. Olin hyvässä työpaikassa ja asuin Sodankylässä keskellä Lappia. Pelkästään kesällä kerkesin käydä lyhyitä viikonloppureissuja mm. Zurichissa, Helsingissä, Tallinnassa, Riikassa ja Huippuvuorilla plus pidemmät reissut Norjassa ja Islannissa. Mulla oli sellainen ongelma, että kotona oli niin kamalan tylsää, että oli päästävä pois.
    Ainoa positiivinen puoli Sodankylässä työskennellessä oli, että sieltä oli rahaa lähteä reissuun. Nyt kun asun edelliseen verrattuna ihan oikeassa kaupungissa Rovaniemellä, ei sieltä halutakkaan pois niin useasti. Viikonloput on ihan mukava viettää kotona kun on niin paljon mahdollisuuksia aktiviteetteihin. Sehän se varmaan on Lontoossakin. Siellä tuskin tulee aika pitkäksi :D
    Mutta kyllä mie toisaalta ymmärrän tuon väsymisen. Mulla itellä meinaa joskus mennä hermo siihen, että päästäkseen täältä Lapista jonnekin, on aina mentävä ensin Helsinkiin. Pääsispä joskus suoraan kohteeseen. :)

    VastaaPoista
  14. Tällaista ei ole vielä tapahtunut :). Toisaalta kahdeksan matkaa puoleen vuoteen on kyllä oikeesti niin paljon, että tuollaisella tahdilla saattaisin jo vähän väsyäkin. Eihän siinä ehdi kunnolla sulatella edellistä matkaa kun jo pitää lähteä seuraavalle. Mä oon tehnyt tänä vuonna muistaakseni neljä reissua, ja sekin on musta jo aika paljon tällaiselle tavalliselle työssä käyvälle, normaaliarkea elävälle ihmiselle. Tavallisesti me ollaan tehty yksi pidempi (n. pari viikkoa) matka kesällä ja toinen talvella, ja sitten lisäksi ehkä pari tai muutama lyhyempää viikonloppumatkaa.

    VastaaPoista
  15. Kahdeksan matkaa puoleen vuoteen on kyllä mun kirjoissa todella paljon! Mulla oli sellanen vaihe elämässä, että neljän vuoden sisällä kävin seitsemän kertaa ulkomailla ja sekin tuntui melko isolta määrältä. Mut ehkä se on niin, että hyvinvoinnin myötä ihmisten käsitys siitä mikä määrä matkoja on paljon vaan kasvaa. Hämmennyn kun esim. joku joka on "vaan" kolme kertaa matkustanut ulkomaille kertoo miten vähän matkustaa kun itselle tuollainen määrä on aika paljon :D

    VastaaPoista
  16. Olen matkustanut koko ikäni suhteellisen paljon. Viimeiset 5 vuotta about 200 päivää vuodessa ja ei. En ole kyllästynyt matkustamiseen kertaakaan. Joskus pelkästään kaksi viikkoa paikallaan saa jo meikäläisen turhautumaan ja pakko olisi päästä eteenpäin... Ehkä se johtuu siitä, että on tottunut olemaan kokoajan menossa :) // Sir Bizler

    VastaaPoista
  17. Voi väsyä! Joskus tuntuu että käynti jossain kohteessa ei oikein tuntunutkaan miltään, silloin mieleeni tulee heti, että nyt on taidettu reissata vähän liikaa ja on hyvä pitää taukoa! Varata seuraava reissu vasta sitten kuin on ihan todella matkakuumetta...

    VastaaPoista
  18. Itsellä on sellainen fiilis, että kyllä se matkaväsy varmaan jossain kohtaa iskee. Mutta vielä ei pelkoa! Parikin viikkoa kotona tuntuu hukkaanheitetyltä matkailuajalta :D

    VastaaPoista
  19. Onhan se varmasti niin, että kun on koko ajan menossa väsyy siihenkin jossain välissä. Itselläni ei vuoden aikana ole todellakaan liikaa reissuja mutta kaksi edellistä lomaa ollaan yhdellä reissulla ahnehdittu liikaa ja ensimmäistä kertaa elämässäni oli mielestäni kiva palata kotiin ja kyseessä oli VIIKON reissu :D Tää vähän säikähti, mutta tajusin että kaipasin lomalta lomaa hahaha joopa joo mutta näin kävi.

    VastaaPoista
  20. Minäkin tunnistin tuttuja asioita tästä, vaikka olen kaikista reissusta niin kovin kiitollinen. Mutta välillä jos ei ennätä purkaa laukkua edellisestä reissusta ennen uuden pakkaamista, niin alkaa hieman ahdistamaan. Mutta siltikin se paras reissaamisen tunne ei ole minnekään kadonnut. Ainoastaan toisinaan se pakkausvaihe tai muut järjestelyt ahistaa.

    VastaaPoista
  21. Matkailu voi olla myös ekologista, niin että matkustaa vaikkapa junilla. Junilla pääsee hyvin esimerkiksi Englannista Belgiaan ja Ranskaan. Englannista pääsee myös laivalla Pohjois-Espanjaan. Matkailuun kyllästyminen jossain vaiheessa on kyllä ymmärrettävää, etenkin jos viihtyy tosi hyvin siellä missä jo on. Lontoo taitaa olla sinulle niin hyvä kohde ettei edes välttämättä tarvitse lähteä muualle reissaamaan, Englannissa on niin paljon nähtävää ja tekemistä ja erilaisia alueita joissa riittää nähtävää

    VastaaPoista
  22. Niin jos kiinnostaa niin löysin tämän reitin Englannista Espanjaan ja ajattelin vinkata sinullekin kun minua tämä kiinnostaa ja ehkä sinuakin:
    www.brittany-ferries.co.uk/ferry-routes/ferries-spain

    minä en ole lentänyt nyt pariin vuoteen, sillä en tykkää siitä kentillä odottelusta, laukun odottelusta ja paineen tunteesta korvissa

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos, kun kommentoit! Thanks for taking the time to comment! :)